Hopeapeili ilmestyi vuonna 1936 ja halusi olla sivistyneiden naisten äänitorvi. Viuhka puolestaan syntyi sotien jälkeen vuonna 1945 ja oli suunnattu pirteälle ja ennakkoluulottomille naisille. Aikamoinen pala suomalaisten naisten historiaa makaa siis ruokapöydälläni tällä hetkellä.
Vietin viihdyttävän sunnuntai-iltapäivän selaillessa lehtiä. Niistä löytyi nykylehdissäkin olevia ristisanatehtäviä ja horoskooppeja. Mielenkiintoisesti horoskooppimerkkiä Leijona kutsuttiin silloin Jalopeuraksi.
Häiden kannalta mielenkiintoista oli lukea "Nuorta Onnea" palstaa Eevasta, jossa oli siis avioliittoilmoituksia vastanaineista.
 |
| Eeva-lehti, nro 5, Toukokuu 1956 |
 |
| Eeva-lehti, nro 5, Toukokuu 1956 |
Sen ajan häämekot olivat pitkähihaisia ja kaulus oli yllättävän korkealla. Toisaalta mekko saattoi olla lyhyt ja näyttää morsiamen sääret. Huntu oli lyhyt, mutta päässä saattoi olla pieni hattu.
Yhtä viihdyttävää oli lukea naistenlehtien ns. neuvontapalstoja. Eevan "Leelian lepotuoli" oli kai aikansa suosituimpia palstoja. Neuvoista tosin loistaa sen ajan arvomaailma ja kokemukset perheen ylivoimaisuudesta. Alla olevalla palstalla nainen kertoo kuinka "maailman paras aviomiehellä" on avioliiton ulkopuolinen suhde, ja etsii neuvoja ja tukea Leelialta. Leelian neuvot tosin ovat aika karuja; pettäminen rinnastetaan flunssaan; "se on kurja sairaus, mutta menee varmasti ohi juuri sillä hoidolla jolla sinä erikoisen ymmärtävänä ja taitavana vaimona hänelle annat". Aikamoista..
Jotenkin tuntuu, että tämä Leelia on mies... 1956 on hyvinkin sitä aikaa, kun tuolloin parikymppinen mummoni on mennyt naimisiin ja saanut esikoisensa (äitini). Mitäköhän meidän sukupolvemme lapsenlapset sitten hääblogeistamme ja muusta aikanaan ajattelevat..? Naureskelevat "vanhoillisille tavoillemme" ja me koitamme hieman häpeillen selitella, että se vaan oli siihen aikaan tapana. Ellenkin oli niin modernina yllä olevassa kuvassa pitkän helminauhansa kanssa. :)
VastaaPoista