Happily ever after.

Häät on juhlittu, juhlien maksut maksettu ja ensimmäisen kvartaalihääpäivän olemassa olo on muistettu! Kvartaalihääpäivälle ei taida olla omaa nimitystä, vaikka mielestäni esimerkiksi "maksumuistutushääpäivä" voisi olla hyvä ehdokas..

On siis tullut aika lopettaa Spring Shaadi -blogin päivittäminen, mutta eihän tämä olisi kunnon hääblogi ilman sitä happily ever after -osiota..  Perheemme nuppiluku kasvaa yhdellä kun pieni honeymoon-beibimme  syntyy helmikuussa. Tämän kolmikon tarinaa voi siis jatkossa seurata uudessa osoitteessa:

mamamood.blogspot.fi

Spring Shaadi -hääblogi pysyy toistaiseksi esillä ja luettavana. Tämä hääblogi on toiminut apuna meidän häiden suunnitteluissa, toiminut "muistilappuna" kaikelle tekemättömälle työlle sekä ideasiilona juhlien koristelua ja järjestelyä varten. On ollut hienoa saada näinkin paljon lukijoita mukaan matkalle, kiitos teille kaikille! Meidän elämämme muuttuu nyt tästä eteenpäin aikamoisesti ja siihen mahtuu varmasti paljon uutta ja jännittävää ihmeteltävää. Tervetuloa mukaan seuraamaan elämämme seuraavaa ja jännittävää vaihetta!

Toivon kaikille tuleville morsiammille ihanaa ja antoisaa hääsuunnittelua. Häiden suunnittelu on raivostuttavaa, turhauttavaa, kallista, väsyttävää, mutta kuitenkin niin ihanaa aikaa! 

Aurinkoista syksyä ja upeita häitä!

Jälkiviisauksia & loppuanalyysia

Hääpäivästä on jo lähes kolme kuukautta aikaa (kolme!) ja tässä ajassa olen ehtinyt käydä päivää läpi muistojen ja kuvien kautta. Päivä oli ihana, kiireinen, väsyttävä, ja ikimuistoinen. Häitämme suunniteltiin yli vuosi, ja jokaista yksityiskohtaa yritettiin miettiä, mutta eihän kaikkeen voi mitenkään aina varautua. Olen iloinen, että moni idea ja suunnitelma toteutettiin. Kaikki ei tietysti mennyt kuin Strömssössä.. Alla siis oma jälkiviisauslistaus tuleville morsiammille.

1. Älä unohda lisätä puuteria ja huulipunaa päivän aikana. Tajusin vasta hääpäivän iltana, että koko päivä oli mennyt korjailematta meikkiä. En lisännyt puuteria tai huulipunaa kertaakaan hääpäivän aikana, yksinkertaisesti vain unohdin sen kaikessa muussa hässäkässä. Päivän aikana olin koko ajan juttelemassa jonkun kanssa, ruokailemassa, tai osana ohjelmaa. Olisin halunnut varmistaa, ettei naama kiillä jokaisen vieraan kuvissa. Olen muutenkin laiska korjailemaan meikkiä päivän aikana, mutta hääpäivästä jää ikuiset muistot, jotka toivoisi olevan vähän mattapintaisemmat.. 

2.  Huomioi juhlatilan sopivuus jatkobileisiin. Kasino oli varattu juhliimme klo 01 asti, eli tunnin pidempään kuin mitä perussopimukseen kuuluu. Kasinolla ei muutenkaan ollut mahdollisuutta juhlia aamuun asti, joten meille oli selvää että vieraat jatkavat juhlia keskustassa. En halunnut lähteä baariin hääpuvussa, enkä hankkia "bilemekkoa", mutta silti juhlat tuntuivat loppuvan liian aikaisin. Halusimme kuitenkin lähteä juhlista hiukan ennen valomerkkiä ja loppusiivouksia.

3. Sovi kuvaajan kanssa tarkasti millaisia kuvia haluatte häistänne.  Meillä oli mahtava kuvaaja, Jussi Rekiaro, jolta saatiin paksu nippu hienoa hääkuvia ja upeita potretteja. Yksi asia jäi tosin harmittamaan - joukossa ei ole yhtäkään kokovartalokuvaa hääpuvustani. En jotenkin ollut maininnut asiaa erikseen, enkä edes miettinyt sitä, koska oletin sen olevan sanomattakin selvää. Nyt jälkeenpäin harmittaa, että en näe hääpukua kokonaisuudessaan mistään kuvasta. Onneksi muutamalla vieraalla on kuvia kirkon käytävältä. 

4. Käy hääpäivän aikataulu läpi bestmanien ja kaasojen kanssa. Tein tarkat excelit kunkin avustajan tehtävistä (mitä, missä, milloin), jotta kenelläkään ei ole epäselvyyksiä tehtävistä. Jätimme juhlatilan ohjelman kaasojen ja bestmanien vastuulle, joka oli erittäin hyvä meidän mielenrauhamme takia. Toisaalta, olisimme näin jälkiviisaina ehkä muuttaneet muutaman ohjelman paikkaa ja tehneet muutaman asian toisin. Tämä riippuu tosin hääparista ja kuinka paljon haluavat "kontrolloida" illan kulkua. Minä olen enemmän kontrollifriikki.. ;-)

5.  Sovi soittolistasta etukäteen vastuuhenkilön kanssa. Soittolistasta vastasi meidän häissä seremoniamestari sekä bestmanit. Musiikki soi alkuvastaanoton aikana, sekä ruokaillessa ja laitettiin tietysti pois ohjelman ja puheiden ajaksi. Kaikki meni muuten hyvin, mutta huomasin että aina kun soittolista käynnistettiin uudestaan, se alkoi alusta. Vieraat kuulivat samat alun 10 kappaletta illan aikana varmaan kahdeksan kertaa..! Noh, ei maailma siihen kaadu, mutta myönnän että jossain vaiheessa hääpäivää meinasin sanoa tiukasti seremoniamestarille... Parempi ehkä muistuttaa myös tällaisesta asiasta jo ennen juhlia!

Hääpäivä ei toki mennyt pilalle edellisten takia, mutta asiat jäivät hieman harmittamaan häiden jälkeen. Vieraat kuitenkin kiittelivät juhlia ja moni asia meni todella hyvin, kuten:

• Bussin pienet vieraspullot
• Vieraiden toivomuskortit
• Musiikki & bändi!
• Ruoka
• Edellisen illan cocktail-tilaisuus

Summa summarum - päivä oli onnistunut ja iloinen juhla ystävien ja sukulaisten kesken. Yllä oleva muistilista on ehkä kuitenkin vinkiksi tuleville hääpareille, vaikka kaikkea ei voikaan suunnitella eikä kaikkeen voi varautua!

Our wedding: Kaasojen ja bestmanien tehtävät

Kaasot ja bestmanit olivat meidän häissä korvaamaton apu. Meillä sulhon kanssa oli kummallakin kolmen hengen apujoukot, jotka helpottivat meidän hääjärjestelyjä huomattavasti. Kaasoinani oli kaksi lukioaikaista ystävää, kaaso S ja kaaso T, sekä yksi "tuoreempi" ystävä, kaaso K. Sulhon apuna olivat bestman J, bestman P, sekä bestman C. Näiden lisäksi mukana avustamassa oli seremoniamestarina toimiva veljeni.

Yksi kaasojen tärkeä tehtävä jo alusta alkaen oli käydä kiertämässä hääpukuliikkeitä. Kävin läpi Helsingin kaikki hääpukuliikkeet: Niinatar, Stilissima, Fleur d'Orange, Zazabella, Lavem, Tampereen Morsiusgalleria sekä käytettyjen hääpukujen liikkeen Lovebirds (pariinkin otteeseen). Ihan kaikki kolme eivät aina päässeet mukaan, mutta edes yksi makutuomari oli mukana joka sovituksessa. Tämän lisäksi kaasoilta sai henkistä tukea (ja järjen äänen) kun kaksi viikkoa ennen häitä sain paniikkikohtauksen, että selkä"makkarat" näkyy puvussa ja pitää salamalaihduttaa ja kiinteyttää selkää.. 

Kaasojen kanssa askarreltiin myös ne vähät mitä jouduimme häitä varten käsin valmistelemaan. Näihin kuului meidän pienet vieraslahjapullot bussimatkalle (ilmeisesti suuri succée!) sekä teepussukat. Kaikki paperityöt ja -leikkaukset hoidettiin sulhon kanssa (tai siis sulho hoiti..). 

Hääpäivää varten valmistelin tarkan excel-taulukon kuka tekee mitä ja missä vaiheessa päivää. Kaasojen tärkein tehtävä oli olla minun seurana päivän aikana, alkaen aamun kaunistautumisesta ja sen jälkeiseen valmistautumiseen. Kaaso S tuli mukaamme valokuvauksiin ennen kirkkoa, kun taas kaasot K ja T kävivät hotelli Kämpissä valmistelemassa huoneen hääyötä varten. Kirkossa kaasot tietysti huolehtivat häämekon laahuksesta ja pitivät hääkimppua kun me seisoimme alttarilla. Juhlissa kaasojen tuli avustaa morsian vessaan ja pidellä helmaa toimituksen aikana, sekä varmistaa juhlien päätyttyä että kaikki tavarat korjataan juhlatiloista pois. 

Bestmanien tehtäviin kuului tietysti puolestaan olla sulhon tukena ja pukeutua yhdessä hääpäivän aamuna. Bestmaneillahan oli tummat puvut, kun taas sulholla oli saketti. Bestman C toimi hääauton kuskina ja ajoi meidät hääkuvauksiin ennen ja jälkeen kirkon. Bestman P toimi rahastonhoitajana ja maksoi sekä kirkkokvartetille että bändille keikkojensa jälkeen. Bestmanit P ja J vastasivat vieraiden viihdyttämisestä bussimatkalla Kasinolle. Samat bestmanit myös viihdyttivät vieraita Kasinolla ennen hääparin saapumista, käyttännössä tämä tarkoitti photoboothin hoitamista ja vieraiden ohjaamista oikeaan paikkaan. Soittolistaa hoiti sekä seremoniamestari että bestman J. Bestmanit hoitivat myös taksien tilaamisen jatkojuhliin sekä avustivat kaasojen juhlatilan järjestämisessä. 

(Miehillä ei ole sukkahousuja päässä vaikka siltä näyttääkin..)

Yhdessä kaasot ja bestmanit olivat lisäksi järjestäneet koko hääjuhlan ohjelman. Se tarkoitti meille yhtä isoa stressinaihetta vähemmän - ja lisäksi antoi meille mahdollisuuden nauttia juhlasta miettimättä aikatauluja. Ohjelmaan kuului kaaso S:n puhe, pöytien välinen kisa siitä kuinka hyvin tunsivat hääparin sekä hindi-suomi tulkkausvisa. 

Kaiken kaikkiaan apujoukoista oli aivan uskomattoman suuri apu. Ilman kaasoja ja bestmaneja olisimme stressanneet enemmän - varsinkin itse juhlapäivänä. Lämmin kiitos teille, rakkaat ystävät! <3

Kiitos! Thank you! .. kortit

Vihdoin, vihdoin saimme kiitoskortit tehtyä ja lähetettyä! Vieraiden postiluukusta on toivottavasti viimeistään tänään aamulla pudonnut hartaasti tekemämme kiitoskortti. 

Alusta alkaen halusimme korttiin kuvakollaasin eikä perinteistä yhtä kuvaa. Poimittiin valokuvaajan kuvista muutamat kuvat ja sulho (näin taiteellisempana kuin minä) lähti rakentamaan eri kollaaseja. Lopulta saimme valmiiksi kolmen kuvan kortin - vasemmalla puolella naamakuva meistä, oikealla kaksi pienempää kuvaa, joiden välissä kiitosteksti. 

Haastavinta oli korttien teettäminen.. Sulho oli tehnyt korttimallin jollain netistä lataamallaan (varmaan amerikkalaisella) ohjelmalla, jonka mittasuhteet eivät ihan täsmänneet Suomessa käytettävien mittojen kanssa. Ensimmäinen yritys korttien tulostamisten suhteen tapahtui viikko sitten, kun marssittiin Forumin Zoom-kuvaliikeeseen tulostamaan kuvaa. Jo siinä huomattiin että kortin mittasuhteet ei toimi ja ympärille tulee liikaa valkoista reunaa. Toisekseen huomasimme että valokuvapaperi ei toimi ja on liian ohutta tähän tarkoitukseen. 

Nopealla googlailulla löydettiin Kampin kauppakeskuksen MEB-digipaino. Marssittiin sinne ja todettiin sama homma - kortin mittasuhteita on muutettava ja tehtävä siitä A6 kokoinen. Käytettiin siis seuraava viikko tuunaten mittasuhteita, ja saatiin siitä noin suurinpiirtein A6 ja vietiin kuvat uudestaan MEB:iin. Painatus sujui yllättävän nopeasti ja saatiin valmiit kortit lopulta samana iltana! Ja postiin paria iltaa myöhemmin..

Our wedding: Budjetti ja miten siitä tuli noin iso..

Moni häitään suunnitteleva morsian on varmasti nähnyt viikonlopun Hesarin artikkelin erään avioituvan parin hääkustannuksista. Olin itse yllättynyt kuinka negatiivisia kommentteja juttu sai - kaikki Helsingissä häitään järjestävä pari varmasti tietää kuinka paljon rahaa häihin joutuu (valitettavasti) investoimaan. 

Artikkelin jälkeen aloin miettimään (ja laskemaan!) paljonko itse käytimme häihimme rahaa - ja yllätyin. Loppusumma kaikkineen lähestyy varmasti 20 000 euroa.. ! Ja minä me olimme kuitenkin pyrkineet karsimaan kaiken ylimääräisen ja ostamaan halvinta aina kun se oli mahdollista. Meidän lopullinen budjetti muotoutui lopulta seuraavista eristä.

Ruoka & juoma: noin 11 000 €

Suurin kustannuserä häissä on ruoka ja juoma. Helsingissä on vain muutama paikka, jonne voi viedä omat ruuat ja juomat. Meidän kohdalla ongelmaksi muodostui myös koko - meidän n. 120 hengen häät eivät olisi mahtuneet kovin moneen tarjolla olevaan juhlatilaan. Halusimme myös pitää juhlavieraat kaikki samassa tilassa, ja tämä karsi monet kartanorakennukset pois laskuista. Samalla tottakai haluttiin tila, joka on kaunis ja valoisa - sopiva keväthäihin. Menu oli hyvin perinteinen häämenu, muutamaa alkupalaa muutimme hiukan tulisemmaksi ja intialaiseen makuun sopivammaksi, ja pääruokana oli sekä liha- että kalavaihtoehdot. Tarjosimme vieraille alkumaljan, viinin alku- ja pääruuan kanssa, sekä kahvin avecin. Tiedoksi myös kaikille kauhistelijoille, Alkon 10€ viinipullo maksoi 60€ Kasinolla.. Näiden juttujen takia ne budjetit kasvaa isoiksi.

Valokuvaaja 1 300€

Valokuvaaja oli meille ehdottoman tärkeä - valokuvista jää ne pysyvät muistot hääpäivästä ja juhlista. Kysyin tarjouksia monelta valokuuvajalta, mutta halusimme myös ammattitaitoisen kuvaajan. Kaikki hääpaketetit ovat  Helsingissä suurinpiirtein samaa hintaluokkaa. 

Kukat 700€

Kukistakin voi säästää, tekemällä suodatinpaperikimppuja ja ties mitä. Halusin kuitenkin aidot kukat, ja sellaiset jotka sopivat häidemme teemaväreihin. Tähän summaan kuului hääkimppu, kolmen kaason kimput, sulhasen viehe, kolmen bestmanin vieheet, kukat 10 ruokapöytään, sekä pieni kimppu buffetpöytään. Saimme onneksi loppusummasta alennuksen sukulaiskontaktien takia.

Musiikki 2 000€

Valitettavasti ystäväpiiriimme ei kuulu musiikkitähtiä, joten jouduimme hankkimaan ulkopuolisen musiikkiesityksen kirkkoon. Löysimme Sibelius-Akatemian kautta kivan jousikvartetin soittamaan häämarssin ja välimusiikin. Kasinon juhliin halusimme bändin tunnelman nostattajaksi. Tiedustelimme tarjousta useammalta bändiltä, mutta pääkaupunkiseudulla kaikki hinnat on suurinpiirtein samalla tasolla.

Bussit 350€

Tämä on kustannus, jonka monet varmasti voivat karsia omista juhlistaan. Meidän hääpaikan ja kirkon välillä oli kuitenkin sen verran etäisyyttä, että emme halunneet vieraiden, etenkin meidän ulkomaalaisten vieraiden, alkavan sompailevan sinne itsekseen. Pyydettiin tarjous muutamalta eri firmalta ja halvin oli selkeästi Busmo Oy.

Koristelut & paperiasiat (kutsut, pöytäkortit yms) noin 300 €

Tässä mielestäni säästimme eniten, sillä saimme kutsut teetettyä Intiassa ja käytimme hyväksemme tulostusmahdollisuuksia työpaikallamme. Emme myöskään juurikaan koristelleet juhlatilaa, vain pöydissä oli muutamia lahjoja vieraille.

Häämatka noin 3 000€

Jos jostain en karsisi, niin häämatkasta! Hääkiireiden ja kaiken stressin jälkeen oli ihanaa istahtaa lentokoneeseen ja häipyä kahdeksi viikoksi kohti lämpöä ja aurinkoa. Tietysti hotelleissa oltaisiin voitu säästää, mutta kerranhan sitä vain ollaan häämatkalla.. Emmekä kadu näitä rahoja lainkaan! 

Yllä olevan lisäksi maksoimme omista rahoistamme osan häiden kustannuksista. Minä maksoin oman pukeutumiseni ja kaunistautumiseni, ja sulho maksoi oman pukunsa. Sormus ei kuulunut yhteiseen budjettiin, eikä häitä edeltävän illan cocktail-kutsut Punavuoren Lungbergissä. 

Ja miten me maksoimme kaiken tämän? Suurimmaksi osaksi omasta pussistamme. Säästimme yli vuoden ajan kuukausittain tietyn summan säästötilille. Saimme onneksi vanhemmiltamme hiukan avustusta häiden järjestämiseen ja osa kustannuksista katettiin häälahjoista. Emme pyytäneet konkreettisia lahjoja vaan avustuksia häämatkaan (ja luonnollisesti häihin). Ilman näitä olisimme joutuneet ottamaan lainan häiden järjestämiseen. 

Kannattiko kaikki tämä? Tottakai, halusimme ihanat häät ja unohtumattoman päivän. Olisin tietysti erittäin mielelläni karsinut kustannuksista, mutta mielestäni kaikki tässä listassa oli välttämättömiä menoja. Ainoa keino oikeasti karsia menoja olisi ollut karsia vieraslistaa ja sitä kautta ruoka- ja juomakustannuksia, mutta sitä emme halunneet tehdä.

Our wedding: Vieraiden toivomukset hääparille

Korvasimme häiden perinteisen vieraskirjan vähän erilaisemmalla teemalla - toivomuskorteilla. Emme halunneet perinteistä vieraskirjaa, jonka tyhjille sivuille vieraat kirjoittaisivat sata kertaa saman "Onnea yhteiselle elämälle" tekstin. Löysinkin hääsuunnittelujen aikana netin syövereistä kivan idean - toivomuskortit. 

Laitoimme siis jokaiseen ruokapöytään Kasinolla pinkan kortteja, joihin toivoimme vieraiden kirjoittavan. Häiden aikana seremoniamestari-veljeni muistutteli vieraita hääparin toiveesta saada vieraiden ajatuksia ja viisauksia tulevalle avioliitolle. Saimmekin häiden jälkeen käteemme tukun ihania toivomuksia, ajatuksia ja onnitteluja, sekä suomeksi..

Toivon teille..

"...tuutin täydeltä suklaata." 

"...ihania aamuja toistenne vierestä heräten, romanttisia iltoja, herkullisia hetkiä, jännittäviä lomia ja yhteisten unelmien toteuttamisia."

 

Muistakaa aina..  

"...tavoitella unelmianne toisianne unohtamatta."

"...että tiimityö kannattaa myös kotona. :-) "

 

Älkää ikinä unohtako...

"...että avioliitto ei ole pelkkää shampanjaa, mansikoita ja seksiä aamuisin, mutta siihen on pyrittävä."

"...tärkeitä päivämääriä, kuten 17.5!"

 

.. että englanniksi. 

I hope that you... 

"...take one minute every day to stare in each other's eyes.. but, <sulho> on occasion take more than 1 minute ;-) "

"...have a love life sweeter than honey."

 

Remember always to... 

"...maintain balance and to focus on what really matters in life... but when in doubt, always do as <morsian> says."

"...say 3 magical words: Please, Thank You and Forgive me."

Don't ever forget to...

 "...take out the trash before you're asked to, <sulho>!"

"...laugh at yourself :-) !"

Oli ihana lukea kaikkien rakkaiden sukulaisten ja ystävien kirjoituksia ja toiveita meille. Etenkin vanhempien ja ukin tekstejä lukiessa tuli ihan tippa linssiin - ihana muisto!

Hääkirppis!

Olen tänään avannut sivun hääkirppikselle, minne laitoin hääpäivän tuotteita myyntiin. Mikäli olet kiinnostunut tuotteista, laita rohkeasti kyselyä. Hääkirppis löytyy täältä.

Haikein mielin myyn myös ihanan Blue by Enzoani -hääpukuni.. Niin mielelläni pitäisin kiinni upeasta hääpuvustani, mutta tiedän etten tule sitä enää laittamaan päälleni ja mahdollisten lastemme mennessä naimisiin häämuoti on taas täysin toisenlaista. Ilahduttakoon se siis seuraavaa onnellista morsianta..

Our wedding: the flowers

Häiden teemana oli liila, joten kukatkin noudattivat samaa värisävyä. Olin löytänyt monta ihanaa inspiraatiokuvaa, jotka kädessä lähdin Kruunuhaassa sijaitsevaan Kukka Jussilaan. Toteutus oli juuri sitä mitä toivoinkin - ihania kimppuja liilan eri sävyissä, mukana hiven vihreää. En voisi olla tyytyväisempi hääkukkiin - sekä kimppuihin että pöytäkukkiin. 

Omassa kimpussani oli siis neljää eri kukkalajia - valkoinen ruusu, vaalean liila ruusu, tumman liila eustoma ja liila freesia. Kaasojen kimput olivat samantyylisiä kuin omani, mutta hiukan pienempiä ja vaatimattomampia.

Kulosaaren kasinon pöytiin halusin korkeat pöytäasetelmat. Kukat eivät budjettisyistä olleet suurenmoiset näyttävät kuten alunperin toivoin, mutta asetelmat sopivat ihanasti aurinkoisen Kasinon juhlasaliin. Sama kukkateema jatkui myös pöytäkukissa.

Sulhasen viehe oli, kuinkas muutenkaan, liila ja valkoisen yhdistelmä. Huomattiin vasta myöhemmin, että sulho oli aamulla napannut mukaansa väärän vieheen - bestmanien valkoisen rintakukan. Aamun kuvissa sulhasella on siis rintamuksessaan väärä viehe. Noh, eipä sitä varmaan kukaan huomaa, kun emme mekään meinanneet huomata.

Our wedding: Häiden soittolista

Viimeisinä hetkinä ennen häitä viimeistelimme häiden soittolistaa. Itselleni musiikki on tärkeä osa koko illan tunnelmaa ja mielestäni musiikki voi pilata tai parantaa juhlat. Halusimme myös musiikissa pitää kummatkin kulttuurit mukana, joten soittolista oli sekoitus länsimaalaista ja intialaista musiikkia.

Varsinaisia bileitä varten olimme tilanneet Burnhill Experience -bändin viihdyttämään ja tanssittamaan vieraita. Vieraiden saapuessa juhlapaikalle ja ruokailun aikana meillä oli Spotify-soittolista. Soittolistan alussa oli kevyttä ja iloista 50- ja 60-luvun klassikoita. Myöhemmin, ruokailun aikana soittolistalla ääneen pääsivät intialaiset kappaleet. 

Our Love is here to stay - Natalie Cole

Your Song - Ellie Goulding

If I didn't care - Brenda Lee

Ev'ry time we say goodbye - Ella Fitzgerald

I wish I knew how it would feel to be free - Nina Simone

My Baby just cares for me - Nina Simone

Love me or Leave me - Nina Simone

At Last - Etta James

Good Lookin' - Etta James

Let me love you tonight - Dean Martin

Do you want to dance - Bette Midler

I Left my heart in San Francisco - Tony Bennett

Steppin' Out with my Baby - Tony Bennett

Ain't no Sunshine - Bill Withers

My Promise - Earth, Wind & Fire

Dreamsome - Shelby Lynne

Someone Like You - Dina Carroll 

Me and Mrs Jones - Billy Paul

Crazy - Patsy Cline

Chapel of Love - The Dixie Cups

The Way you look tonight - Frank Sinatra

Body and Soul - Tony Bennett

L-O-V-E - Nat King Cole

Guia - Antonio Zambujo

Sunny - Bobby Hebb

Mr & Mrs Brown - Luisa Sobral
Xico - Luisa Sobral 
Indian Love Call - Billy Vaughn
Till Death do us apart - Shivkumar Sharma
Tere Bina - A.R. Rahman
Nenjukkule - A.R. Rahman
Chanda Re Chanda Re - Hariharan
Khamoshiyan Gungunane Lagi - Lata Mangeshkar
Boondon Se Baaten - A.R. Rahman
 

Joukossa oli aika paljon näitä 50-luvun ihania hunajaäänisiä laulajia kuten Dean Martin, mukana on myös ihan yllättäviä uusia löytöjä kuten Luisa Sobral. Osa biiseistä taitaa itse asiassa olla erobiisejä (esimerkiksi Crazy), mutta ne on minusta vain niin mahtavia biisejä, että pidin ne kuitenkin soittolistalla. Eikai ne mitään huonoa onneakaan voi tuoda..?

Meillä bestmanit huolehtivat soittolistasta, eli musiikin hiljentämisestä kun tuli ohjelmaa tai puheita, musiikin laittamisesta päälle, ja mahdollisista ongelmatilanteista. Vinkkinä siis muillekin Spotify-listaa käyttäville morsiammille, muistakaa ladata lista offline-tilaan niin ei juhlapaikan internet-yhteys pääse aiheuttamaan yllätyksiä juhlissa.

Our Wedding: my dress

Pidin hääpukuni tarkoituksella salaisuutena, sillä en halunnut sukulaisten ja ystävien näkevän blogini kautta etukäteen hääpukuni. Nyt kun juhlat on ohi, voin paljastaa ihanuuden täälläkin kaikessa loistossaan!

Ostin hääpukuni Helsingin Niinattaresta jo viime syksynä. Malli ja tyyli oli aikalailla mielessäni jo etsinnän alkaessa, mutta en jotenkaan löytänyt sitä oikeaa pukua kunnes päädyin Niinattareen. Pitkän metsästyksen jälkeen löysin kolme ihanaa mekkoa, joista päädyin budjettisyistä Blue by Enzoanin Dayton-mekkoon. Mekko oli juuri sitä mitä halusin, kapealinjainen mekko, joka on  kevyttä tylliä. Suosikkini kaikista, vaikkakin budjettiini hiukan liian hintava, oli White Onen Nerveo. Enzoanin puku oli kuitenkin juuri sitä mitä halusin - kaunis ja kevyt.

ps. Ethän kopioi kuvia!

Mr & Mrs J

ETHÄN KOPIOI KUVIA!!

Saimme vihdoin ihanat hääkuvamme kuvaajaltamme Jussi Rekiarolta. Ihan mieletön määrä upeita kuvia, joiden ääressä voi viettää pitkät hetket muistelemassa hääpäivää. Näistä tulee olemaan vaikea valita paras (tai parhaimmat.. ) kuva kiitoskorttiin.

An Indian wedding - part 2

Kerroin jo jonkinverran Intian juhlallisuuksista edellisessa postauksessani. Ohessa on lyhyt selostus loppuillan tapahtumista.

Sekä Suomessa että Intiassa häämarssi on tärkeä osa hääpäivää. Toisin kuin Suomessa, Intiassa marssi ei kuulu kirkkoon vaan juhlapaikalle ja siihen osallistuu koko juhlaväki. Oli kieltämättä huvittavaa marssia jonkun humppamarssin tahtiin ympäri juhlatilaa, perässä vanhemmat ja sukulaiset, ja heidän jälkeen loput vieraista. Letkan ensimmäisinä pysähdyttiin ja päästettiin loput vieraista sukeltamaan käsiemme alta, kunnes päästiin taas viimeisenä tulemaan joukon etunenään. 

Marssin jälkeen oli vuorossa häätanssi. Olimme valinneet Suomen hääjuhlien soittolistalta kaksi kappaletta, jotka soitettiin Intiassa. Ensimmäinen, joka oli meidän kahden tanssi, oli ihanan Etta Jamesin mieletön "At Last". Toisena kappaleena, jolloin muut vieraat liittyivät tanssilattialle, soitimme Nat King Colen "L-O-V-E" kappaleen.

Tämän jälkeen alkoi pieni leikki. Juontaja keräsi pariskuntia ympärillemme rinkiin, ja sitoi sulhon ja minun silmät. Leikin tarkoituksena oli, että me sulhon kanssa sopisimme keskenämme kuiskaamalla yhden kolmesta asennosta - rakkaus (halaus), kosinta (sulho polvistuu) tai ero (selät vastakkain) - ja parien pitäisi arvata valitsemamme asento sitä esittämällä. Kyseessä oli vähän kuin tuolileikki - kun musiikki soi, vieraiden piti asettua, jonka jälkeen me esitimme sen asennon mistä keskenään sovimme. Ne parit, jotka arvasivat väärin joutuivat ulos pelistä. Peli jatkui niin monta kierrosta kunnes jäljellä oli enää yksi voittajapari. Peli oli ilmeisen hauska, silmilläni ollut side oli aika tiukalla enkä meikkien pelossa uskaltanut repiä sitä pois kasvoilta. Ainakin vieraat tuntuivat nauravan kovasti pelille ja meidän asennoille.. 

Kaikkiin hyviin häihin kuuluu tietysti herkullinen ruoka. Meillä oli buffet-illallinen, jossa tarjolla oli alkuruokia, noin 4-5 erilaista pääruokaa, sekä kolme jälkiruokaa - ja tietysti herkullisia tuoreita hedelmiä. Toisin kuin Suomessa, hääjuhlissa ei ole istumajärjestystä vaan vieraat istuvat minne haluavat. Ruokailukin on vapaamuotoista - kun ruuan on ilmoitettu olevan valmista, sitä saa hakea haluamaansa tahtiin koko illan ajan. 

Hiukan omasta pukeutumisestani - pukeuduin juhlissa pitkään siniseen iltapukuun hääpuvun sijaan. Mietin hääpukuni käyttämistä näissäkin juhlissa, mutta totesin pukuni olevan niin muhkea ja laahuksen olevan niin pitkä, että olisin tarvinnut sitä varten oman matkalaukun. Päätin siis turvautua tavalliseen iltapukuun. Alunperin olin ajatellut (ja sulho toivonut) hankkia vaalean iltapuvun, mutta en halunnut maksaa useita satoja hääpukumaisesta vaaleasta mekosta, jota en välttämättä näiden juhlien jälkeen käyttäisi. Katselin monien  nettikauppojen valikoimia ja vielä näiden kiinalaisten made-to-order -sivustojen valikoimia, mutten ehtinyt tilata mitään verkosta.

Asento-leikin jälkeen ohjelmassa oli lähinnä tanssia. DJ laittoi volyymit kattoon, soitti intialaista teknoa (tai jotain vastaavaa) ja porukka alkoi tanssia hulluun tahtiin. Jopa pienimmät lapset hyppivät ilosta kiljuen keskellä lattiaa. Yllätyksekseni myös iki-jäykät vanhempani päätyivät sheikkaamaan intialaisen musiikin tahtiin! 
 

Vieraat lähtivät puoli kahdentoista maissa. Jokainen perhe tuli erikseen sanomaan hyvästi meille. Hyvästejä varten olimme asettautuneet seisomaan lavalle - näin valokuvaaja sai aina koko perheestä kuvan hääparin kanssa. Onneksemme meillä oli n. 150 vierasta, joten hyvästien kuvaamisessa ei kestänyt koko iltaa. Sulhon siskon häissä oli 1000 vierasta, jotka he hyvästelivät  - ja joista osaa he eivät edes tunteneet!

Kaiken kaikkiaan yllätyin jälleen kerran kuinka sydämellisiä ja lämpimiä intialaiset ovat. He ottivat minut todella ystävällisesti vastaan. Intialaiset ylipäänsäkin tuntuvat aina olevan iloisia, sydämellisiä, ja he selkeästi rakastavat pitää hauskaa.. ainakin intialaisen musiikin tahtiin! ;-) Näimme jo juhlien videon ja täytyy myöntää, että hiukan harmittaa että emme ottaneet videokuvaajaa Suomen häihin. Olin koko ajan täysin videokuvaajaa vastaan, mutta kieltämättä oli mukava nähdä koko illan kulu uudestaan.  Oli hauska seurata mitä vieraat tekivät ja myös nähdä miltä itse oikeastaan näytin. 

Juhlien jälkeen hyvästelimme viimeiset vieraat ja perheeni, joka suuntasi seuraavana päivänä Delhiin ja Taj Mahalille. Nämäkin hääjuhlat olivat ohi aivan liian nopeasti.. Seuraavana aamuna, kahden tunnin yöunien jälkeen, suunnattiin lentokentälle ja kauan kaipaamaamme häämatkaa!

An Indian Wedding - part 1

Viikko oikeiden häiden jälkeen juhlimme avioitumista toisenkin kerran - tällä kertaa Mumbaissa. Sulhon vanhemmat olivat halunneet juhlia myös intialaiseen tyyliin omien sukulaisten ja ystävien seurassa. Alunperin sulhon isä halusi "pieniin" häihin 300 vierasta - saatiin lopulta väkimäärä karsittua noin 120-150 vieraaseen. 

Intiassahan vieraita ei kutsuta yksitellen, vaan kotitalouksittain. Juhliin voi ilmestyä käytännössä kuka vain kutsutusta perheestä - serkusta mummoon. Tämän takia tarkkaa vierasmäärää ei oikeastaan voi etukäteen tietää ja cateringkin varautuu joustamaan ruokailun ja juomien suhteen. Kutsut myös yleensä viedään henkilökohtaisesti perille, ja vain kaukana asuville kutsu postitetaan. Meidän intialaisiin häihimme sulho oli muokannut oikeista kutsukorteista paikallisen version, jossa ilmoitettiin Mumbain juhlien tiedot.

Juhlapäivä oli siis lauantai 24. toukokuuta. Olimme saapuneet Intiaan vanhempieni ja veljeni kanssa jo keskiviikkona iltana ja kaksi päivää kierrellen nähtävyyksiä. Lauantaina oli tarkoitus viettää rauhallisempi päivä ja palata sulhon kotiin aikaisemmin, jotta ehdimme ajoissa valmistautua iltaa varten. Vietettiin pari tuntia läheisessä ostoskeskuksessa, kun äitini onnistui kävelemään erään liikkeen lasiovea päin ja saamaan ison haavan nenäänsä...! Vaikkei haava näyttänyt kovin syvältä, päätettiin, että on parempi jos äitini lähtee varmuuden sulhon mukana sairaalaan tarkistuttamaan haavan. Onneksi kyseessä ei ollut iso ruhje, vaan tästä selvittiin laastarilla ja päästiin kaikki edes hetkeksi lepäilemään ennen juhlia.

Sulhon sisko oli tilannut kampaajan kotiin laittamaan hiukseni juhlakuntoon. Ajatuksissa oli matala niskanuttura, samantyylinen kuin oikeissa häissä Suomessa, mutta yksinkertaisempi. Aikaa tähän oltiin varattu vajaa tunti, mutta jo alkuvaiheissa huomasin ettei kampaaja taida osata toteuttaa omia näkemyksiäni. Ilmeisesti paikalliset morsiammet pitävät korkeista ja tuuheista kampauksista.. 

Monen uusintayrityksen jälkeen saatiin hiukset lopulta jotenkin kasaan ja hiuskorulla nätiksi. Alunperin en ollut ajatellutkaan hiuskorua, mutta koru oli myös aika välttämätön mustien pinnien peittämiseksi... eipä tullut mieleen tuoda isoa kasaa omia pinnejä, intialaisten hiusten väri kun yleensä on hiukan erilainen kuin oma. Kampaukseen meni lopulta 1.5 tuntia ja koko aikataulu oli sekaisin. Onneksi koko perhe on kroonisesti kaikesta myöhässä, niin oma myöhästyminen ei haitannut. 

Valokuvaaja ja videokuvaaja olivat kummatkin jo paikalla ja kuvaamassa sulhon perheenjäseniä. Ennen lähtöä juhlapaikalle poseerasimme kumpaankin linssiin - yksin, parina, perheen kanssa, lasten kanssa, isosetien kanssa.. Suoraan sanottuna videointi kotitiloissa jännitti todella paljon, tuntui että studiovalo oli suoraan naaman edessä ja sen vieressä videokamera. Onneksi päästiin lopulta matkaan. 

Juhlapaikkana toimi läheisen hotellin juhlatila, ja suunnattiin ensin minun vanhempieni hotellille noutamaan heidät mukaamme. Paikallisen tyylin mukaan vieraat olivat jo juhlapaikalla odottamassa hääparia ja heidän perheettään. Hotellin luona ei ollut mahdollisuutta erehtyä ovesta juhlapaikalle.. Seistiin hetki ulkona odottamassa jotain, samalla videomies kuvaili meitä joka kulmasta.

Kun pääsimme astumaan sisään, illan juontaja (meillä oli joku sukulaismies illan juontajana) asetti meidät parijonoon juhlatilan ovien ulkopuolelle. Me ensin, omat vanhemmat, sulhon vanhemmat, mun veljeni, sulhon sukulaiset jne. Ovet avattiin ja asteltiin musiikin tahtiin sisään juhlatilaan, missä kaikki vieraat jo odottivat. Meidän päälle heiteltiin paperisilpun tyylistä koristetta - vähän samanlainen tapa siis kuin Suomessa riisin heittäminen kirkosta poistuessa. Salin etuosassa odottikin siis lava, ja hääkakku..

Intian hääkakussa oli siis samaa liilaa värimaailmaa kuin Suomen häissäkin. Sulhon sisko oli siis selkeästi kuunnellut jorinoitani. ;-) Lava oli iso ja näyttävä - mutta ei ihan niin iso kuin mitä pelkäsin. Meitä ja kummankin vanhempia varten oli sohvat ja taustalla isot valokoristeet. Yleensä perinteen mukaan hääpari istuu lavalla vanhempien kanssa.

Kun päästiin eteen asti, nousimme lavalle, jossa sytytimme tulen palamaan lyhdyn tapaiseen torniin. Meidän jälkeen kummankin vanhemmat sytyttivät myös tulet palamaan lyhtyyn. Sen jälkeen oli aika leikata kakku - astuttiin alas lavan eteen mihin kakku oli asetettu. Leikkasimme yhdessä palan kakkua, samalla ylhäältä olevasta koristeesta laskettiin päällemme lisää paperisilppua. Intiassa kakkua syödään aina kun on jotain juhlittavaa - jouluna, pääsiäisenä, syntymäpäivinä ja häissä. Tapana on myös syöttää pieni pala kakkua muille läheisille. Häissämme sulho siis syötti kädestään pienen palan kakkua minulle ja minä hänelle. Sen jälkeen syötimme vuorotellen toistemme vanhemmille palan kakkua.

Tämän jälkeen juhlallisuudet tietysti jatkuivat, mutta niistä on parempi jatkaa toisessa postauksessa. Lisää kuvia tulossa! 

Honeymoon in Koh Samui

Aloitan päivittelyn häämatkasta - emme vielä ole saaneet hääkuvia kuvaajaltamme ja haluaisin mieluiten näyttää parhaammat puolet häistämme enkä välttämättä käyttää ystäviltä saatuva kännykkä- tai pokkarikuvia.

Palasimme ihanalta häämatkaltamme siis viime torstaina ja kieltämättä minulle on ainakin tullut lievä post-honeymoon depressio. ;-) Loma oli ihana ja ainutlaatuinen.   . Saimme nauttia toistemme seurasta, rentoutua auringossa sekä siemailla drinkkejä resortin rannalla. Totesimme lomalla, että pelkästään häämatkan takia suosittelemme kaikille avioitumista!

Lähdimme siis Intian vastaanoton (tästä siis lisää erillisessä postauksessa) jälkeisenä aamuna kohti Koh Samuita. Vasta kun istahdimme koneeseen, pääsimme lomatunnelmiin - vihdoin häämatkalle! Ennen häitä vietimme siis aikaa sulhon vanhempien kanssa täällä Helsingissä, ja häiden jälkeen kiersimme Mumbaita omien vanhempieni kanssa. Nyt, Bangkok Airwaysin koneessa, saimme ensimmäisen kerran olla oikeasti kahdestaan!

Hotellivalinta osui nappiin.. Koh Samuin Sala Samui -resort oli paratiisi maan päällä. Saapuessamme hotelliin saimme virkistävät viileät pyyhkeet käsillemme ja ihanan kylmän drinkin. Villassamme oli oma pieni uima-allas, jossa uimme vähintään kolme kertaa päivässä. Hotelli oli muistanut väsyneitä häämatkalaisia ihanilla yllätyksillä... kylpy, kuplivaa, tuoreita mangoja ja suklaata.

Hotelli oli siis rauhallisella Choeng Mon rannalla, noin 5 minuutin ajomatkan päässä vilkkaammalta Chaweng Beachilta. Hotellimme oli rannan viimeinen hotelli, joten saimme nauttia todellisesta rauhasta ilman turistien massaa. Lisäksi toukokuu on low season -aikaa Thaimaassa, joten Koh Samuilla oli ylipäänsäkin vähemmän turisteja kuin talvikautena. Low season näkyi myös hierontojen hinnoissa - joka paikassa näkyi erikoistarjouksia. Sadekausi oli jo alkanut Bangkokissa, mutta Koh Samuilla ei onneksi satanut kuin pariin otteeseen, ja yleensä yöllä. Ukkonen ja salamat kuitenkin näyttäytyivät joka ilta taivaanrannassa ja loivat lisää tunnelmaa pimeisiin iltoihin.

Viivyimme Sala Samuin resortissa viikon. Sinä aikana lähinnä makasimme hotellin uima-altaalla tai hiekkarannalla. Parina päivänä vuokrattiin skootteri ja ajettiin jollekin läheiselle nähtävyydelle - temppeleille, tiikerifarmille tai suurempiin turistikeskittymiin. Loppuvaiheissa lomaa käytiin päiväreissulla Ao Thang Marine Park -luonnonpuistossa, jossa snorklailtiin, vierailtiin kalastajakylässä ja käytiin katsomassa saaren keskellä olevaa hohtavan vihreää järveä. 

Olimme tietysti myös varanneet meille romanttisen kynttiläillallisen rannalla. Meille pystytettiin valkoinen teltta, jota ympyröi kynttilämeri. Henkilökohtainen tarjoilija palveli meitä koko illan ja kärsivällisesti otti lisää kuvia meistä rannalla.

 Viikon jälkeen jouduimme sanomaan hyvästi paratiisille, ja lähtemään kohti Bangkokia. Vietimme Bangkokissa kaksi yötä ja lähinnä shoppailimme mielettömissä ostoskeskuksissa. Onneksemme juuri ennen lomaa alkanut sotilasvallankumous ei vaikuttanut turistien elämään mitenkään Koh Samuilla eikä Bangkokissa. Näimme loman aikana kaksi sotilasta, nekin myöhään illalla Bangkokin keskustan tien varrella.

Loman jälkeen on kieltämättä tullut pieni haikeus - ihana häämatkamme on ohi ja edessä taas normaali arki. Hääsuunnittelutkin ovat ohi ja syksyksi pitäisi keksiä jotain uutta, muutenhan sitä tylsistyy täysin!

Back to reality

Takaisin kotiin, takaisin normaaliin elämään.. 

Häät ja häämatka on ohi, ja elämä jatkuu samoin kuten ennen juhlia. Melkein samoin - nimi ja siviilisääty ovat tietysti muuttuneet.

Palasimme eilen upealta häämatkalta mukana kasa muistoja matkan varrelta. Suosittelen kaikille häitä ja naimisiinmenoa - jo pelkän häätmatkan takia! ;-) Vietimme erilaiset, mutta ehdottomasti hauskat häät Intiassa, viikon paratiisisaarella Koh Samuilla luksusresortissa, sekä hikiset shoppailupäivät Bangkokissa.

Aikaero ja pieni järkytys loman loppumisesta painaa fyysisesti ja henkisesti, joten päivitän lisää kuulumisia häistä Suomessa, Intian vastaanotosta, sekä häämatkasta myöhemmin. 

Saimme lämpimän tervetulon vanhemmiltani kun palasimme kotiin. :-)

Tunnelmia

Tässä hääjuhlan ensimmäisiä tunnelmia.

 

Lyhyesti - häät olivat ihanat ja onnistuneet. :-)
Lisää tunnelmia ja kuulumisia tulee tännekin myöhemmin.

Viimeisiä viedään

Pikapäivitys kuulumisista.. Tänään on vuorossa viimeinen päivä töissä ja tästä alkaa täysipäiväinen valmistautuminen häihin. 

Asuntomme on vallannut intialainen perhe. Sulhon vanhemmat sekä sulhon sisko miehensä ja vauvansa kanssa asuvat meillä - ja minä olen muuttanut vanhemmille evakkoon. Sulhon veli perheensä kanssa asuu muutaman korttelin päässä omassa asunnossaan, mutta viettää käytännössä kaiken aikansa meidän asunnossa. Perhe ei ole kovin paljoa lomansa aikana tehnyt, kolea ja sateinen sää on saanut heidät mieluummin jäämään sisätiloihin kuin lähtemään ulos kaupungille. Sulhon perhe tulee tänään meille vanhemmille käymään, tapaamaan virallisesti vanhempani. Jännittää.. Toisaalta tämän jälkeen voin hiukan rentoutua, häiden luultavasti "vaikein" osa on ohi. ;-)

Torstaina ajattelin rentoutua, käydä joogassa ja syödä hyvin (eli terveellisesti). Omat ruokatottumukset ovat kehittyneet niistä päivistä kun asuin vanhemmilla ja tällä hetkellä kaipaan "omia" ruokia. Nyt maistuisi tuore ja raikas vihersmoothie...! Ihan oikeasti - vaikka aiemmin vieroksuin soseutettua salaatteja ja muuta vihreää mukissa, nyt tuntuu että kroppa kaipaa kunnon viherpommia.

Sulho käy tänään vielä Kasinolla juttelemassa hovimestarin kanssa ja vie jo pöytäkoristeet ja muut pöydässä tarvittavat asiat paikalle. Me jaoimme kaikki tavarat jo pöytäkohtaisiin pusseihin, joten hommat menee varmasti oikein. Lauantaina Kasinolla käyvät vielä veljeni ja pari bestmania, jotka tarkistavat bändin kanssa että pelit ja systeemit toimii ja saadaan oma ipad kiinni kovaäänisiin.

Erikoisinta on miettiä mitä me tehdään ensi viikolla häiden jälkeen ja ennen häämatkaa.. Kun ei enää tarvitse suunnitella juhlia! 

Koekampaus

Kävin eilen Noir Salongissa koekampauksessa ja -meikissä. Menin sinne aika avoimin mielin, mukana vain nämä muutamat kuvat hiuksista sekä ajatus tummasta silmämeikistä. 

Kampaaja sai nopeasti kiinni ajatuksesta meikin suhteen, ja silmät saivatkin kauniin tumman korostuksen sekä lumivärillä että rajauksella. Kampauksen suhteen tuli hiukan enemmän harjoittelua, sillä en ehkä ollutkaan pohtinut hääkampausta tarpeeksi. Ajatuksena oli saada rennon näköinen niskanuttura, mutta ei kuitenkaan liian sileästi vedettynä taakse. Koeversio oli ihan hyvännäköinen, mutta jotain siitä vielä puuttui.. 

  Loppuillasta vasta tajusin mitä olin ajanut takaa ja mitä en ehkä osannut pukea selkeästi sanoiksi - nutturan pitäisi olla tuuheampi ja pyöreämpi kuin mitä testattiin koekampauksessa. Lähetin tänään kampaajalle vähän tarkemmat ajatukset kampauksesta, eiköhän ensi viikolla saada vielä parempi versio aikaiseksi!

Countdown

Lähtölaskenta on alkanut... 
 
Häihin on 8 päivää. 
Häämatkaan on 12 päivää. 
Uusien sukulaisten saapumiseen on 3 päivää. 

To do -listalla on oikeastaan jäljellä pöytäjärjestyksen päättäminen ja häätanssin harjoittelu. Sulhon on perjantai yöhön asti työmatkalla, joten harjoittelut jää viime tippaan.

Häihin valmistautuminen alkoi jo eilen kampaajalla ja kasvohoidolla. Perjantaina on koekampaus. Lauantaina printataan viimeiset nimikyltit ja muut tarvittavat paperit. Sunnuntaina siivotaan ja muutetaan minut vanhemmilleni pois uusien sukulaisten jaloista. Ensi keskiviikkona ja torstaina on vuorossa lisää kaunistautumista - sokerointi, kynnet, ja rusketus. Perjantaina harjoitellaan  kirkkoharjoituksissa. Ja lauantaina on - HÄÄT!